Metsämörri on Gösta Frohmin vuonna 1957 Ruotsissa ideoima hahmo. Toiminnan kehittämisen lähtöajatuksena on ollut huoli kaupungistumisen mukanaan tuomista lasten puutteellisista ulkoiluolosuhteista. Gösta Frohm halusi lasten luontaista kiinnostusta ja mielikuvitusta herätellen houkutella heidät ulos metsiin, kallioille ja veden äärelle, ja loi satuhahmon, jota alettiin kutsua Skogsmulleksi eli Metsämörriksi.
Suomen Latu allekirjoitti vuonna 1992 ruotsalaisen Friluftsfrämjandet -järjestön kanssa linsenssisopimuksen, jonka myötä järjestö sai mahdollisuuden kehittää Ruotsissa hyväksi havaittua toimintaa suomen kielellä. Metsämörri onkin saanut valtavasti suosiota lasten luonto- ja ympäristökasvattajana, ja Metsämörri-ohjaajia on koulutettu jo yli 15 000. Suomessa löytyy jopa metsäpäiväkoteja, joissa lapset lähtevät joka ikinen aamu retkelle metsään Metsämörrin hengessä.
Metsämörritoiminnan tavoitteet ovat:
Metsämörri-toiminta vastaa hyvin Hoivaa ja voimaa metästä -hankkeen tavoitteisiin, sillä kaiken tämän on myös tutkimuksissa havaittu edistävän niin ihmisten kuin luonnon hyvinvointia, ja vahvistavan luontosuhdetta. Tärkeiksi arvoiksi nostetaan kokonaisvaltaisuus, kokemuksellisuus, kiireettömyys, ilo ja elämyksellisyys. Metsämörritoiminnassa kokonaisvaltaisuus näkyy siinä, että luontoon tutustutaan kokemalla se aistien ja vuorovaikutuksen kautta. Luonnosta tulee ystävä ja siinä on helppoa viihtyä.
Suositusten mukaan alle kouluikäisen lapsen olisi hyvä liikkua joka päivä vähintään 3 tuntia, joista kaksi olisi hyvä reippailla ulkoilmassa. Tärkeää on muistaa myös lepo ja palautuminen. Kun lapsen keho ja mieli ovat vahvoja, on oppiminenkin helpompaa ja suurempia tunnekuohujakaan ei niin herkästi tule. Jos lapsen kanssa puolestaan ähöttää liian kauan sisätiloissa, alkaa se näkyä käytöksessäkin. Tämän kaiken vanhemmat jo hyvin tietävätkin. Metsämörritoiminnassa retkeillään lähiluontoon säällä kuin säällä ja vuodenaikojen muutoksia seurataan leikkien, laulujen ja tarinoiden saattelemina. Lapsena kerätyt luontokokemukset vahvistavat luontosuhdetta, mikä säilyy vielä aikuisenakin. Kiintymys lähiympäristöön saa lapsen suojelemaan sitä. Myös arjen perustaitoja opitaan kuin luonnostaan, kun mietitään mitä retkelle tarvitsee pakata mukaan eri vuodenaikoina, kun lähtee pidemmälle retkelle. Sen myötä myös retkelle lähtemisen kynnys madaltuu.
Metsämörritoiminta opettaa arvostamaan luontoa ja lisää ymmärrystä siitä, miten voimme suojella ympäristöä maailmanlaajuisesti ja lisätä planetaarista hyvinvointia. Pienetkin oppivat tekemään pieniä, arkisia tekoja ja tunneside luontoon kasvaa ihmettelyn ja yhdessä tutkimisen kautta. Kun huolehdimme luonnosta, huolehdimme myös omista ja tulevien sukupolvien elämistä. Lapset tuntevat luonnostaan voimakkaammin kaikilla aisteilla ja ovat yhteydessä sisimpäänsä. Heidän innostuksensa ja uppoutumisensa keräämiseen, vertaamiseen ja lajittelemiseen luonnon laboratoriossa on jotain, josta meidän aikuisten olisi hyvä ottaa oppia. Ympäristömme on täynnä ihmeitä, jotka valloittavat ja herättävät huomiomme. On kadehdittavaakin, miten paljon energiaa lapsissa on ja miten he käyttävät kaikkia kehonsa lihaksia jo luonnostaan.
Lapsi oppii parhaiten leikkiessään, liikkuessaan ja touhutessaan muiden kanssa. Metsässä rauhallisemmat lapset usein innostuvat tutkimaan ympäristöä rohkeammin ja vauhdikkaampia pikkukavereita luonto puolestaan rauhoittaa. Ja jos vauhtia ja ääntä tuntuisikin olevan entistä enemmän, on myös taivas rajana, ja äänet eivät niin kuormita herkempiä. Metsä tarjoaa seikkailuita ja mystiikkaa ja monipuolisia mahdollisuuksia kehittää hieno- ja perusmotoriikkaa. Myös varhaiskasvatuksen opettajat nostavat kyselyissä esiin sen, että luonto rauhoittaa ja kiireentuntu vähenee ja on helpompi olla läsnä lapsen kanssa. Raahessakin toteutetaan päiväkodeissa Metsämörritoimintaa joko satunnaisissa tempauksissa ja ainakin joissain yksityisissä päiväkodeissa se on otettu osaksi jokaviikkoista arkea. Suomessa on myös ulkoilmapäiväkoteja, joissa on oma Mörrimetsä, jonne mennään retkelle joka päivä, satoi tai paistoi.
Metsämörritoimintaa on tarjolla kaikille ikätasoille Metsämyttysistä ja -nuppusista eskareihin. Olen käynyt Metsämörriohjaajan peruskurssin ja Metsämörri esiopetuksessa -kurssin. Suomen Ladun kouluttajat ovat mielettömiä metsäpedagogiikan asiantuntijoita ja myös muilta koulutuksessa olleilta olen saanut upeita ideoita erilaisiin luontopuuhiin. Suomen Ladun Soveltavan ulkoilun kehittäjäryhmässä tapasin samanhenkisiä luontokasvatukseen hurahtaneita tyyppejä, minkä johdosta paikallisyhdistys toteutti Metsämörri-tapahtuman esteettömän ulkoilun merkeissä. Yhdistyksestä tuli useampi vapaaehtoinen toteuttamaan tapahtumaan ohjelmaa, mikä sisälsi Metsämörrin suuntamysteerin, Satupaikan, Aisti-tunnustelupussukat, Tasapainoilua köydellä, Heittoseinän, Etsintätehtäviä ja Satuhierontaa.
Osallistuessani Metsämörri-koulutukseen muistan elävästi, miten samassa koulutuksessa oli mukana hailuotolaisen päiväkodin porukka johtajaa myöten. Päätinkin googlettaa varhaiskasvatussuunnitelmansa, mistä ilmenee upealla tavalla se, miten ympäristökasvatustoiminta on otettu keskeiseksi tavoitteeksi ja osaksi päiväkodin toimintaa huomioiden planetaarista hyvinvointia myös laajemmin maailmanlaajuisesta näkökulmasta, ja Metsämörri-pedagogiikkakin on mainittu keskeisenä. Hailuodon varhaiskasvatussuunnitelma löytyy opintopolun e-perusteista ja erityisesti ympäristöä koskevasta osuudesta huomaa, että kestavyyskasvatusta on mietitty huolella myös siltä osin, miiten toteutus tapahtuu konkreettisen käytännön tasolla. Paikallisella tasolla on kirjattu seuraavanlainen tarkennus, missä myös Metsämörri-pedagogiikka nostetaan esimerkillisellä tavalla esiin:
”Tavoitteena on, että lapsi oppii havainnoimaan kaikkia aistejaan käyttäen sekä omaa, että rakennettua lähiympäristöään. Samalla lapsi oppii toimimaan vastuullisesti kestävän kehityksen mukaisesti luontoa suojellen. Päiväkodissamme tämä näkyy siinä, että kunnioitamme ja käytämme luontoa jokamiehenoikeuksien mukaisesti. Luonnossa on hyvä leikkiä ja olla, kunhan pidämme sen puhtaana ja terveenä. Opimme, että jos luonto voi hyvin, ihminen voi hyvin. Osana ympäristökasvatustoimintaa käytämme Metsämörri-pedagogiikan periaatteita ja harjoitteita. Lähiympäristön huomioimisen lisäksi on tärkeää nähdä asiat laajemmasta globaalimmasta näkökulmasta. Aiheuttamamme ympäristömuutokset ovat luonteeltaan entistä maailmanlaajuisempia, joten pelkkä lähiympäristön tutkiminen ei enää riitä. Täytyy oppia hahmottamaan elämän maailmanlaajuisia yhteyksiä ja eri puolilla maailmaa tapahtuvien asioiden välisiä syy-seuraussuhteita. Globaalikasvatus on oikeastaan kuin ympäristökasvatusta maailmanlaajuisella skaalalla sekä vahvemmalla ihmisoikeuksien ja globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulmalla.”
Lähteet:
Länkinen, Toni (14.10.2023). Mikonkarissa vieraillut Metsämörri nauttii luonnosta joka säällä: ”Luonnossa voi oppia ihan kaiken saman, mitä pöydän tai pulpetin ääressä”. Raahen Seutu: https://www.raahenseutu.fi/mikonkarissa-vieraillut-metsamorri-nauttii-luonnos/5958882
Metsämörriyhdistyksen kotisivut: https://metsamorri.suomenlatu.org/
Suomen Ladun verkkosivusto. Metsämörri-toiminta: https://www.suomenlatu.fi/varhaiskasvatus-opetus/metsamorri/